huh, eipä ole tullut heteen bloggailtua. Tammikuussa aloitin uudessa koulussa ja siinähän se aika onkin sitten vierähtänyt.
Tosiaan, serkkutytön häitä juhlittiin helmikuussa ja kaikki meni mallikkaasti, täysin ilman suurempia ongelmia (suurin ongelma taisi olla kun ei löytynyt glögi kattilaan kauhaa. :D) ja ilta oli mukavan rauhallinen, mutta touhua silti kaasoilla riitti, vaikka neljä meitä oli. :)
Nyt kuitenkin alkaa pikkuhiljaa omien häiden suunnittelu. Luojalle kiitos! <3
Olemme päättäneet, että meidän häitä ei juhlita. Eli ainoastaan kirkollinen seremonia, sen jälkeen ainoastaan me (eli minä, mieheni ja tyttäremme) ja kaksi todistajaa mennään porukalla johonkin kivaan paikkaan syömään. Ja hääyö vietetään ihan varmaankin vain kotosalla.
Jos ei sitten tyttöä saa johonkin yökylään, että voisi vaikka ihan vaan täältä keskustasta varata hotellista huoneen ja mennä sinne viettämään hääyötä.
Miehelleni on todella tärkeää tuo kirkollinen vihkiminen, ihan uskonnon kannalta. Minulle ei ehkä niinkään uskonnon, enemmän varmaankin siksi, että pienestä tytöstä asti olen tiennyt meneväni kirkossa naimisiin. Eli itselleni tuo uskon asia ei ole läheskään niin tärkeä kuin miehelleni. Tosin, kirkossa naimisiin meneminen on tainnut olla ainoa asia, josta ei ole tarvinut keskustella sen kummemmin. Molemmat niin haluaa, niin miksipä sitä sitten enää miettimään.
Nyt täytyisi siis aloittaa ihan superlaihdutus, että löytäisi vielä jonkin ihanan mekon häihin. En ole vielä päättänyt aionko vuokrata, ostaa valmiin vai teettää itselleni mekon. Tosin paljon olen jo löytänyt kaikkia ihania luomuksia... Pitää vain ehkä loppu kestästä miettiä budjettia tarkemmin. Josko siihen muutama satanen liikenisi, hääjuhlaan kun ei menen sen enempää, kuin ravintolan ruuat. :)
Äitini on kuitenkin ollut jotenkin omituinen aina kun ollaan puhuttu meidän aikeista mennä naimisiin "salaa". Mun isällä ja äidillä kun ei ole olemassakaan minkäänlaisia välejä nykyään, samoin kuin miehen isällä ja äidillä. Eli jos me aiottaisiin mennä naimisiin ilman että häissä tulee yhtäkään ruumista, olisi siellä oltava neljä erillistä loossia, joissa jokainen porukka viettäisi aikaansa. Tai sitten kaksi, jos laittaisi molempien äidit sukulaisineen toiseen ja isät sukulaisineen toiseen. :D Vaan turha siitä on sen kummemmin alkaa vääntämään, me ollaan näin päätetty ja sillä selvä.
Tosin, muutama viikko sitten kysäisin ohimennen äitiltä että "haittaako teitä jos me mennään naimisiin kertomatta teille mitään", vastasi äiti että "ei, mutta haittaako teitä kun teidän pitää mennä sillei naimisiin". Ite jäin jollain tavalla ehkä miettimään asiaa. Ei haittaa. Toisaalta taas, HAITTAA!!!
Mutta tämä nyt on meidän valinta, joka kaikesta huolimatta johtuu ihan muista osapuolista kuin meistä itsestämme, ja me halutaan tehdä asiat mahdollisimman helpoiksi, ettei meidän häät vaan muutu silmänräpäyksessä kenenkään muistotilaisuudeksi...
Noh, tässäpä tämä purkaus.
Yritän kirjottaa taas pian. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti